Pikavippi, pikalaina, pienlaina, vippi tai käyttöluotto on pieni ja lyhytaikainen kulutusluotto. Pikalainapalvelut myöntävät lainaa netistä. Pikalainat ovat yleensä suuruudeltaan 50-1000 euroa ja maksuaikaa lainoille annetaan tavanomaisesti parista viikosta aina puoleen vuoteen saakka. Pikavippi on monesti pankkien tarjoamaa vastaavaa kulutusluottoa huomattavasti edullisempi vaihtoehto, sillä pankkien tarjoamiin luottoihin tulee avausmaksu, joka voi kalleimmillaan olla yli 200 euroa. Edullisimmillaan muutama pikavippipalvelu tarjoaa ilmaista lainaa. Esimerkkeinä pikavippien hintatasosta voitaisiin ottaa 100€ vippi ja 200€ vippi. Molemmat on mahdollista saada uutena asiakkaana täysin ilmaiseksi, eikä vanhoillekaan asiakkaille kyseisten vippien kulut kovin suuria ole. 100€ vippi maksaa edullisimmillaan 112 euroa, mikäli ilmaista ensilainaa ei oteta huomioon. 200€ vippi tulee maksamaan edullisimmillaan 224 euroa, jos ilmaista ensilainaa ei tässäkään tapauksessa oteta huomioon. Molemmille ko. lainasummille on mahdollista saada 1-90 vuorokautta takaisinmaksuaikaa. Eduskunnassa on kerätty nimiä lakialoitteisiin, joiden tavoitteena on joko kieltää pikavipit kokonaan tai rajoittaa niiden saamista todella radikaalisti. Kieltoaloitetta on ajanut kansanedustaja Sampsa Kataja, ja pikavippien rajoituksia koskevan lakialoitteen on pannut alulle kansanedustaja Lenita Toivakka. Perusteet joita kiellolle tai rajoituksille on esitetty, ovat olleet todella puutteellisia, räikeimmillään jopa täysin paikkaansa pitämättömiä. Pikalainat voivat palvella erinomaisesti pienen lainan tarpeessa olevia ihmisiä, joiden tarpeisiin pankit eivät pysty suurilla ja pitkäaikaisilla lainavaihtoehdoillaan vastaamaan. Mediassa pikavippejä on mustamaalattu jo pitkän aikaa mm. todellisen vuosikoron avulla. Pikalainapalveluiden on lain mukaan pakko ilmoittaa tarjoamiensa lainojen todellinen vuosikorko, mikä on melko typerää, sillä todellista vuosikorkoa ei todellisuudessa voi laskea pikavipeille niin, että tulos olisi oikea. Todellinen vuosikorko nimittäin lasketaan niin, että laina-ajan oletetaan olevan vähintään yhden vuoden, mitä se ei pikalainoissa tietystikään ole. Todellinen vuosikorko voitaisiin siis laskea pikavipille vain, jos vippiä uusittaisiin toistuvasti korkoineen päivineen kokonaisen vuoden ajan. Pikalainojen on myös väitetty aiheuttavan maksuhäiriömerkintöjä todella paljon, mikä on kuitenkin tilastotietojen avulla pystytty osoittamaan virheelliseksi väitteeksi. Tilastoista nimittäin selviää, että pikalainat aiheuttavat maksuhäiriömerkintöjä vain alle yhdessä prosentissa tapauksista, eli yli 99 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu jostakin muista velkasuhteista kuin pikalainoista. Pikavipit ovat erinomainen vaihtoehto ihmisille, jotka etsivät lyhytaikaista ja pientä lainaa. Pankkien tarjoamat kulutusluotot ovat pääasiallisesti vähintään 1000 euroa, joten jos ihminen tarvitsee muutaman kymmenen tai sadan euron lainaa, eivät pankit pysty palvelemaan tämän tarpeita. Pankit vaativat monesti myös, että lainaa ottaessa pitää avata tili kyseiseen pankkiin ja siirtää asiakkuus sinne. Tuntuu kovin monimutkaiselta pienen lainan saamiseksi. Pankkien tarjoamat kulutusluotot ovat myös selvästi pidempiaikaisia, mutta miksi ottaa lainaa niin pitkällä maksuajalla, jos rahantarve kestää vain seuraavan kuukauden palkkapäivään saakka? Pidemmät maksuajat tarkoittavat luonnollisesti myös suurempia kuluja. Pikalainojen suosio johtuukin hyvin pitkälti siitä, että pikalainapalvelut tarjoavat juuri sellaista lainaa, kuin kuluttajat monesti tarvitset. Asiakkaat voivat hyvin täsmällisesti valita ottamansa lainan suuruuden ja takaisinmaksuajan pituuden, jonka ansiosta ei tarvitse lainata yhtään enempää kuin on tarvetta.